Miten hoidetaan

Joka hoitokerralla käsitellään koko keho. Yhden hoitokerran kesto on n. 2 tuntia. Käsittely tehdään sormenpäillä paina – pyöritä tekniikalla suoraan iholta tai ohuen vaatekerran läpi asiakkaan maatessa laverilla lämpimästi peiteltynä. Hoito tuntuu, mutta se ei ole kivuliasta. Käsittelyssä hoitaja käyttää painoa asiakkaan yksilöllisen tuntemuksen mukaan, jotta keho saadaan rentoutumaan. Monet asiakkaat nukahtavatkin hoidon aikana. Hoidon jälkeen on hyvä levätä vielä n. 2 tuntia.

Jotta kuntoutuminen lähtee tehokkaasti käyntiin, hermoratahierontaa suositellaan otettavaksi aluksi 5 kertaa viikon välein. Tällä tavoin saadaan hermosolut toimeliaiksi, verenkierto tehostumaan ja maksan entsyymikanta elpymään.

Kuntouttavan tuloksen saamiseksi tulee hoitoa kuitenkin jatkaa säännöllisesti 2 – 6 viikon välein usean kuukauden ajan. Hoitojen lukumäärä ja tiheys määräytyvät asiakkaan tarpeen mukaan. Huomioon otetaan aina yksilölliset vaivat, oireet ja kuntoutumistahti, lisäksi huomioidaan asiakkaan ravitsemustilanne sekä liikunnan ja levon tarve. Hoidon lisäksi asiakas saa kuntoutumisen tueksi itsehoito-ohjeita ja ravinto-ohjausta sekä tarvittaessa ohjausta vitaali- ja fytoterapeuttisten aineiden käytössä. Epäselvissä tapauksissa asiakasta kehotetaan kuitenkin aina ottamaan yhteyttä hoitavaan lääkäriinsä.

Kenelle hoito sopii?

Hermoratahieronta sopii pääsääntöisesti kaikille, myös lapsille. Hoito sopii myös suonikohjuista ja sydänsairauksista kärsiville. Esteet hoidolle ovat vain alkanut raskaus, juuri tehty leikkaus ja elinsiirto.

Raskaana olevia voidaan kuitenkin hoitaa heti lasketun ajan jälkeen. Hoidon onkin koettu tuovan helpotusta synnytyksen käynnistymiseen ja itse synnytyksen kulkuun. Leikkauksessa olleilla pidetään 6 – 8 vko taukoa riippuen leikkauksen laajuudesta. Elinsiirron saaneita henkilöitä ei suositella hoidettavaksi.

Muuta huomioitavaa

On hyvä huomioida, että yleensä asiakkaan vointi tuntuu muuttuvan aluksi huonommaksi, koska verenkierron tehostuessa elimistöstä poistuu valtavia määriä kuona-aineita ja myrkkyjä. Näin käy erityisesti kroonisissa sairauksissa, joissa on tyypillistä runsas kuona-aineiden kerääntyminen kudoksiin. Esimerkkeinä tällaisista puhdistusoireista ovat päänsärky, pahanhajuinen hengitys, ihottuma, liman eritys, ripuli, kuume, kipujen paheneminen jne. Tämä on kuitenkin myönteinen ja ohimenevä tila, joka auttaa hoitajaa ottamaan huomioon yksilöllisesti pienimmätkin oireet tai vaivat merkkinä alkavasta tai jo olemassa olevasta kehon luonnollisen tasapainon häiriintymisestä.

On myös hyvä tietää, että kaikki eivät koe saavansa hoidosta yhtä suurta apua, vaan yksilöllisiä eroja ilmenee. Tähän vaikuttaa mm. asiakkaalle tehdyt leikkaukset, joissa valitettavasti aina tapahtuu myös eriasteisia hermokudoksen vaurioita. Hoito on tästä huolimatta suositeltavaa, jotta vauriot eivät alkaisi ajan kanssa teettämään uusia ongelmia.

Olisikin hienoa, jos asiakkaat löytäisivät hoidon jo ennaltaehkäisevänä hoitona tai ainakin vaivojen varhaisvaiheessa. Yleisesti voidaan sanoa, että koskaan ei ole liian myöhäistä hakeutua hoitoon, sillä kuntouttavat tavoitteet asetetaan aina asiakaskohtaisesti.